torstai 5. maaliskuuta 2015

The Trip Begins

Aloha kaikille täältä Shanghaista!

Mun lento lähti Tiistaina 3.3.2015 klo 17.10. En hirveesti osannu jännittää matkaa, sillä kaikki stressi ja muut murheet paino enemmän mieltä. No onneksi mä sain pakattua, viisumin hankittua ja matkavakuutuksen muutettua vielä päivää ennen lähtöä. Kentällä vielä juotiin perinteiset starbucksit mun perheen kanssa ja käytiin läpi meiän kiinalaiset nimet ( auLoLa). 
" Adios princess of China"- Mummy & Budi








Lento Finskin koneella kesti lepposat 9h. Matkalla mua viihdytti penkkeihin integroidut tabletit joista pysty kattoo leffoja ja pelaa Haluatko miljonääriksi -peliä. Kiinalaisvauvakuume nous pariin asteeseen, kun mun vieressä istu pieni vauvapandan kokonen ja näkönen tyttö. Tän pandatytön äiti oli myös kiinalainen ja yritti kovasti jutella mulle espanjaa.. no spanish.. no chinatalk.. gracias

Lennon jälkeen kentällä meitä vastassa oli kaksi 16-vuotiasta kiinalaista tyttöä (Amber & Rita). 
He käskivät meidän seurata heitä pihalle, jossa koulun minipaku olisi. Minipakuun hypättyämme rukoilin jokaisen minuutin minun ja S:n puolesta. Minipakun sivuovi lennähti auki muutaman kerran kun kuskimme vaihtoi kaistaa. Liikenteessä ei tuntunu olevan mitään logiikkaa, mut niin se meiän kuski vaan pujotteli shanghain kaupungin läpi Pudong Districtiin. 




Tässä on mun ja S:n huone! 
PLUSSAT: leveät sängyt, parveke, länsimaalanen vessa, näkymät,yritys 10 
MIINUKSET: pölyinen, kylmä, kovat sängyt, huonot säilytystilat

Meidän uusien kiinalaisten kaverien (a&r)  johdattamina suuntasimme Pudogin ostarille Wandaan. Käytimme paikallista bussia ja maksoimme matkasta 2 juania = 0,35 cnt. Wandasta haettiin kiinalaiset puhelinliittymät ja mulle uus kinkkiluuri. Kukaan ei tuntunu kaupungilla puhuvan englantia, joten hyvä että meillä oli kaksi paikallista mukana. Tytöt halusi viedä meidät syömään dumplingeja ja päätimme S:kanssa maistaa listalta jotain mistä tytöt (a&r) tykkäävät. Päädyttiin  syömään possunyyttejä ja nuudelikeittoa. Syöminen oli hauskaa, sillä päästiin testaa syömäpuikkoja!!!! Taktiikkaa puikoille ei ollut, mutta kyllä se kylmä ja nälkä saa sian oppimaan mitä vaan. Isoja ruokaorkkuja en saanut, mutta dumplingit saa plussan tähän päiväkirjaan +






Ostarisekoilun jälkeen lähettiin takas koululle muovikassit täynnä perustarvikkeita Tescosta, eli (dumplingeja, nuudeleita, VESSAPAPERIA, leipää yms.) Miks vessapaperia? no siks koska tää koulu antaa kuukaudessa aina 2 rullaa käyttöön. Muutenkin täällä kiinassa toi vessapaperi on vähän hassu juttu.. Ei sitä hirveesti löydy noista julkisista tiloista ja jos löytyy, niin en tiiä haluunko koskee siihen. Miks nuudeleita? koska täällä syödään ihan homona niitä. (aamulla, päivällä, illalla). 

Koululla ensimmäinen yö oli viilee, välillä jopa peiton alla. Muutenkin täällä noi pitää ikkunoita ja ovia auki, vaikka on vaan +  6 . Ei noissa yleisissä tiloissa (käytävillä) käytetä lämpöä ollenkaan, joten kannattaa maaliskuussa varautua lämpimiin kledjuihin. Sisällä huoneessa ja käytävillä käytetään släbäreitä koko ajan.. Me nukutaan S:n kanssa talossa 8, joka on vaihtareille ja ulkomaalasille opettajille tarkotettu asuinrakennus. Uskon, että tää rakennus on sisältä 100x hienompi ja viihtysämpi, kuin yhenkään kiinalaisen opiskelijan huone. Joten mulla ja S:llä ei oo mitään valituksen aihetta kylmästä ja likasesta huoneesta. 


Tässä vimosena viel kuvaa meidän partsilta. Taustalla Shanghai Institute of Health Sciences (Sihs) ja päällä vähän kiinalaista hoitsuasua. Viittasin ekassa blogikirjotuksessa Barbiekouluun ja siltä se vieläkin näyttää. Mä en tiiä mitä noi sormet meinaa? rauhaa ja rakkautta? No, koska en oo nähny vielä yhenkään kiinalaisen näyttävän niitä, niin ajattelin ite kokeilla ekana.. Meidän harjottelu alkaa ens maanantaina Ren Ji:n yliopistollisessa sairaalassa. Kolme ensimmäistä viikkoa me vietetään Kardiologian osastolla ja joka keskiviikko meillä on koulua. Koulussa opetellaan yrttejä, kliinistä hoitotyötä, perinteistä lääketiedettä, taiji:ta ja puhuttua kiinankieltä. 

Eniten mua jännittää se miten tän koko setin ja menot jaksaa. Aika rankkaa tulee olee seuraavat 3kk, joten pyydän S:ssältä nyt jo hermoja ja rakkautta mun sekoiluja kohtaan. 


Livin la vida loca- AuLoLa 


















keskiviikko 18. helmikuuta 2015

mitä? missä? milloin?

Tervetuloo ja Nihao!
Mä tuun asuu ja opiskelee Shanghaissa seuraavat kolme kuukautta. Lähtöön on enää 13 päivää joten mä alan synnyttää mun blogia. Nää kirjotukset on omistettu mun mummille ja papalle Helsinkiin, ja sit ommattu mun frenuille Espanjaan, Afrikkaan ja Hervantaan. Tää postaus tulee olee mun ensimmäinen julkinen tiedotus mun matkasta täällä somessa, joten jee jeet sille.
  Tän blogin elämä alkaa siitä, ku mä lähen seikkailee miljardikaupunkiin ja tutustuu paljasjalkasiin kiinalaisiin. Oon sairaanhoitajaopiskelija Tampereelta ja mä haluun lähtee kattoo miten niitä sairauksia toisella puolella maapalloa hoidetaan. Mystiikkaa, teknologiaa ja perinteistä lääketiedettä, niistä on  pienet kiinalaiset tehty.

Mulla todellakin on iso aukko sivistyksessä ja lähen paikkaa sitä.  Kiinan kulttuuri on mulle ihan uutta, eikä se oo mua aikasemmin kiinnostanutkaan. Miks mä sit lähen Kiinaan? No tottakai selvittää mitä Mestari Tikku voi mulle opettaa. Ihmiset ympäri maailmaa alkaa olee tietosempia omasta terveydestään ja varsinkin täällä Suomessa jengi alkaa miettii jo uusia hoitomuotoja länsimaalasen lääketieteen rinnalle. Musta ois ihan parasta sairaanhoitajana, heittää pieni villikortti kehiin ja ehdottaa mun potilaalle kokeiltavaks jotain yrttejä ja akupunktiota sen perinteiseen maanantain flunssaripuliin.

Oon Aurora eli Aukko ja tuun lähtee Shanghaihin 3.3.2015. Kohteena mulla on Shanghai Institute of Health Sciences (kuvien perusteella Barbien koulu, pinkki ja kimalteleva). Mä en tiedä oikeestaan mun matkasta vielä mitään ja viisumikin on yhtä hukassa ku mä. Jos ihmiset oikeesti eläis jotain bucketlist-elämää, niin kai mä tuolta Kiinasta saisin muutaman kohdan ruksattua. Kai siellä Kiinanmuurilla voi käydä ilman viisumiakin? Mä ainaki kävin.




Joo, eli pieni  kolmen kuukauden seikkailu aasialaisten maassa. Suurimman osan ajasta mä tuun viettää sairaalassa opiskellen hoitamista kiinalaisittain. Kai ne veret ja suolenpätkät Shanghain valoissa on ihan samoja, ku täällä Finlandiassakin. Kuulemma "kieli" saattaa vähän erota länsimaalasista. Ehkä kerron ton shitin läpän sit ensimmäisenä päivänä osastonhoitajalle kiinaks. Lukekaa tätä sillon ku kerkeette ja jaksatte. Blogia pitää vihaa ja rakastaa, mä lähen nyt rakastaa nukkumista.

Päätän mun ekan postauksen kiinalaisiin fiiliksiin eli 晚安晚安晚安晚安 !!!!

-Aukko